Archive for category: Ajankohtaista

Ajankohtaista

Nuorten urheilijoiden Kultainen Kiekko -stipendit haettavissa

Nuorten urheilijoiden Kultainen Kiekko -stipendit haettavissa


Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiön nuorten urheilijoiden stipendit 2019 ovat haettavissa 23.11. – 23.12.2019.

Stipendejä voivat hakea Tampereen tai lähikuntien urheiluseurat omille menestyneille nuorille urheilijoilleen (16– 23-v.). Perusteena stipendin myöntämiselle käyte- tään kansallista tai kansainvälistä urheilumenestystä.

Stipendihakemukset lähetetään sähköisesti osoitteesta https://kaihariuusi.demo.site/hakeminen .

Hakemusten tulee olla perillä Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiössä viimeistään 23.12.2019. Päätöksistä ilmoitetaan stipendin saajille tammikuun alussa ja stipendit jaetaan tammikuussa 2020.

Lisätiedot: www.kultainenkiekko.fi tai säätiön asiamies tuomo.huhtanen@gmail.com.

Urheilu, politiikka ja Tampere toistuivat Urho Kekkosen kirjeissä Kalle Kaiharille

LEHDISTÖTIEDOTE

Urheilu, politiikka ja Tampere toistuivat Urho Kekkosen kirjeissä Kalle Kaiharille

Kauppaneuvos Kalle Kaiharin (1899–1989) tarina on suomalainen versio amerikkalaisesta unelmasta, jossa noustaan ryysyistä rikkauksiin. Kallen kohdalla tarinasta tekee ainutlaatuisen ystävystyminen Urho Kekkosen (1900–1986) kanssa. Heistä tuli luottoystäviä, suorastaan luottoveljiä. Toisesta tuli varakas kauppias ja toisesta tasavallan presidentti.

Suomen historiaa tunteville Kaiharin ja Kekkosen ystävyys on suuri ihmettelyn aihe. Sisällissodassa hävinneiden puolella taistellut ja vankileirille joutunut punikki ja Haminassa teloitusryhmää johtanut lahtari ystävystyivät vain muutaman vuoden kuluttua sodan päättymisestä. Heidän ystävyytensä kesti yli kuusi vuosikymmentä presidentti Kekkosen kuolemaan asti.

Kaiharin ja Kekkosen ystävyydestä kertovat Kalle Kaiharin tallettamat Urho Kekkosen kirjeet ja kortit, joita on yli 200. Urheilu, politiikka ja Tampere olivat ne kolme teemaa, jotka toistuvat kirjeissä. Uutuuskirjassa kerrotaan, kuka oli Kalle Kaihari, presidentti Kekkosen hyvä veli.

Kalle Kaihari palasi vankileiriltä pennittömänä loppukesällä 1918. Punikkina hänet potkittiin pois työmailta. Sen jälkeen hänelle tuli aikaa palata jo ennen sisällissotaa oppimansa pelin eli biljardin pariin. Biljardia pelattiin tupakansavuisissa baareissa rahasta. Kun jotkut lääkärit eivät pystyneetkään maksamaan Kallelle tappioitaan, he kirjoittivat menettämänsä summan edestä pirtureseptejä. Niillä oli kieltolain Suomessa suuri taloudellinen arvo. Kallesta tuli tällä tavalla ikään kuin kunniallinen pirtukauppias, sillä ei kai lääkärin kirjoittamaa pirtureseptiä kukaan voi paheksua.

Kalle Kaihari ei koskaan ollut minkään puolueen jäsen. Hänen siskonsa Anni Flinck oli sen sijaan SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja, joten Kalleakin epäiltiin demariksi. Toisaalta ystävyys maalaisliittolaisen Kekkosen kanssa antoi aihetta epäillä Kaihariakin maalaisliittolaiseksi. Ja isänmaallisena kauppiaana Kallea pidettiin joissakin piireissä myös oikeistolaisena. Sen verran Kaihari oli itse mukana politiikassa, että hän teki kovasti töitä nostaakseen ystävänsä Urho Kekkosen presidentiksi. Politiikka ei kuitenkaan ollut Kallea varten. Hän pelasi aivan omaa peliään. Kun Kekkonen tarjosi Kaiharille ministerin salkkua, hän kieltäytyi.

Kalle Kaihari jätti monta muistomerkkiä Tampereelle. Jopa Hakametsän jäähallin paikka oli Kaiharin oivallus. Kallen persoona oli pelissä, kun Pyynikin uimahallia, Ratinan stadionia, Näsihallin tennishallia sekä sen alakerrassa aikoinaan ollutta keilahallia rakennettiin. Myös Kisapirtti, eli aikanaan Tampereen Hiihtoseuralle rakennettu komea hiihtomaja, sekä Tampereen Pyrinnön leirikeskus, ”Pikku-Vierumäki”, muistuttavat edelleen, millaista jälkeä Kalle Kaihari sai Tampereen urheiluelämässä aikaan.

Kaiharin merkittävin saavutus on Asevelikylän rakentaminen. Kallella oli avainrooli ensimmäisen talon lahjoittajana ja uutterana talkoolaisena. Rakentaminen alkoi vuonna 1941, ja tasavallan presidentti Risto Ryti vihki kylän virallisesti vuonna 1943.

Kun Tampereelle piti saada yliopisto, kaupunginjohtaja Erkki Lindfors käytti Kaiharia kaupungin epävirallisena lähettiläänä Kekkosen suuntaan. Kiitoksena yliopistolle tekemistään palveluksista kauppaneuvos Kalle Kaiharista tehtiin kunniatohtori vuonna 1980.

Joidenkin silmissä jopa Asevelikylää merkittävämmäksi saavutukseksi nousee UKK-instituutin rakentaminen Tampereelle 1980-luvun alussa. Hanke joutui vastatuuleen tasavallan presidentti Urho Kekkosen jäätyä ensin sairauslomalle ja erottua presidentin virasta vähän myöhemmin. Kauppaneuvos Kalle Kaihari ei kuitenkaan missään vaiheessa luovuttanut. Ei luovuttanut myöskään kaupunginjohtaja Pekka Paavola. Yhdessä he veivät rakennushankkeen maaliin vuonna 1984.

Kaiharin urheiluharrastus oli intensiivistä ja hyvin vaihtelevaa. Hän oli yksi Suomen parhaista seiväshyppääjistä 1920-luvulla, yksi TUL:n parhaista pikaluistelijoista 1930-luvun alussa, yksi suomalaisen alppihiihdon pioneereista sekä yksi tamperelaisen tenniksen pioneereista 1930-luvulla. Hän oli myös yksi Tampereen parhaista keilaajista 1940-luvulla. Lisäksi Kaihari osallistui nuorempana innokkaasti autokilpailuihin, sekä hölkkäsi ja harrasti maastohiihtoa vielä ikämiehenä.

Lahjoittaminen oli Kalle Kaiharille hyvin tyypillinen tapa luoda ja ylläpitää kontakteja. Hän lahjoitti ensimmäiset palkintonsa jo 1920-luvulla. 1930-luvulla hän kiihotti lahjoituskellollaan suomalaisia mailereita ennätysjahtiin. 1940-luvulla hänestä tuli Tampereen Pyrinnön puheenjohtaja, jonka kaudella Pyrintö voitti yleisurheilussa kuusi kertaa peräkkäin Kalevan maljan. Samaan aikaan, kun Kaihari johti SVUL:n alaista Tampereen Pyrintöä, hän teki lahjoituksia TUL:n seuralle Tampereen Yritykselle.

Kalle Kaiharin perintöä vaalii Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiö. Parhaiten se tunnetaan Vuoden urheilijan Kultaisesta kiekosta. Lisäksi se tukee vuosittain taloudellisesti noin 50 tamperelaista urheilijaa.

Kauppaneuvos Kalle Kaihari ja tasavallan presidentti Urho Kekkonen lahjoittivat vuonna 1975 Urheilutoimittajain Liiton käyttöön Kultaisen Kiekon, joka jaetaan Urheilugaalassa Vuoden urheilijalle. Ensimmäisenä arvostetun Kultaisen Kiekon sai vastaanottaa pikajuoksija Riitta Salin edellisvuoden Euroopan mestarina. Vuosina 2018 ja 2019 Kultaisen Kiekon sai hiihdon maailmanmestari ja olympiavoittaja Iivo Niskanen.

Kalle Kaihari rakasti kulttuuria. Hän teki lahjoituksia Tampereen Työväenteatterille, pelasti Lauri Viidan kotitalon Pispalassa ja perusti nimeään kantavan kulttuurisäätiön. Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiö jakaa Kallen päivänä vuosittain kulttuuripalkinnon ja tukee Tampereella joka toinen vuosi järjestettävää kansainvälistä yhtyelaulukilpailua.

Kauppaneuvos Kalle Kaiharin ja presidentti Urho Kekkosen ystävyydestä kertovan kirjan on kirjoittanut tietokirjailija, filosofian tohtori Kalle Virtapohja. Teoksessa on ainutlaatuinen ja runsas kuvitus. Etenkin aiemmin julkaisemattomat professori Kimmo Kaivannon nuoruuden työt pikaluistelusta ja keilailusta vangitsevat lukijan katseen. Ne on aikanaan tehty Kalle Kaiharin 50-vuotisonnittelualbumiin. 288-sivuinen teos julkistetaan kauppaneuvos Kalle Kaiharin syntymän 120-vuotisjuhlavuoden merkeissä UKK-instituutissa Tampereella lauantaina 21. syyskuuta.

Kalle Virtapohja: Kaihari & Kekkonen. Ystävyyttä, urheilua, yrittäjyyttä ja politiikkaa Tampereen hengessä. Maahenki 2019. 288 sivua.

Reetta Hurskeelle Kultainen Kiekko -stipendi syntymäpäivänä

Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiö muisti alkukaudesta erinomaisiin tuloksiin äitynyttä aitajuoksija Reetta Hursketta Kultainen Kiekko -kannustusstipendillä hänen 24-vuotissyntymäpäivänään. Hurske oli iloinen saamastaan tuesta ja kiitteli samalla Suomen naisten aitajuoksutasoa, mikä siivittää koko kärkikaartia entistä kovempiin suorituksiin.

Tampereen Pyrintöä edustava Hurske aloitti yleisurheilun hallikauden vain muutamaa sekunnin sadasosaa vaille täydellisesti. Glasgow’n EM-kisoissa maaliskuun alussa hän juoksi 60 metrin aidoissa 0,02 sekunnin päähän mitalisti sijoittuen neljänneksi ajallaan 8,02.

Sisäratojen SM-kulta oli kaksi viikkoa aiemmin vieläkin lähempänä, kun Hurskeen oli tyytyminen hopeaan samalla ajalla voittaneen Nooralotta Nezirin rinnalla. Kumpikin sivusi Suomen ennätystä 7,97.

Kaihari-säätiö halusi kannustaa myöntämällään stipendillä Hursketta kohti juoksijan päätavoitetta ensi vuoden olympialaisiin Tokioon. Aitajuoksijan kuluvan kauden tähtäin on asetettu MM-kisoihin Qatarin Dohaan syys-lokakuun vaihteessa.

Reetta Hurske (kesk.) sai mieluisan 24-vuotissyntymäpäivälahjan, kun Kaihari-säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Routamaa ja hallituksen jäsen Kirre Palmi ojensivat hänelle Kultainen Kiekko -kannustusstipendin.

Poolikumppanit Raipe Helmisen vieraana Jokereiden pelissä

Poolikumppanit Raipe Helmisen vieraana Jokereiden pelissä



Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiön Kultainen Kiekko -poolin kumppanit verkostoituivat Jokereiden KHL-ottelussa Helsingissä säätiön hallitusjäsenen jääkiekkolegenda Raimo “Raipe” Helmisen kutsumana. Helminen kuuluu Jokereiden valmennusjohtoon. Kuvassa vasemmalta Kalle Haavisto ja Vuokko Hentilä (Geniem), Jarno Lahnalahti (Decens), Kaapo Korhonen (Gredi),  Raipe Helminen, Jukka Suomela (EMG), Kimmo Kivinen (Tieto), Marko Knuutila (Kiinteistömaailma Ratina), Jyri Järvinen (Sako) ja Jussi Tuulensuu (Aamulehti) sekä edessä Ilja Hernberg (Decens) ja Elias Koski (HCP). Jokerit palkitsi Hartwall Arenan katsojat vakuuttavalla 7-1 -voitolla Slovan Bratislavasta illan kruununa tanskalaispuolustaja Oliver Lauridsenin tekemä maali lähes maksimietäisyydeltä 55 metristä oman puolustusalueen takakulmasta. Kuva: Suvi Suovaara / EMG

Tapani Salo Urheilujournalismi-palkinto 2018

Tapani Salo Urheilujournalismi-palkinto 2018

Urheilujournalismi-palkinto ja Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiön Kultainen Kiekko -poolin stipendi 300 € (palkintoa jakamassa Tuomo Huhtanen, Kaihari-säätiö ja mahdollinen Kultainen Kiekko -poolin edustaja)

Tapani Salo

Aamulehden urheilutoimittaja vuodesta 1985 lähtien.
Saavutuksia: Vuoden jääkiekkotoimittaja 1999, Vuoden luistelutoimittaja 2006, Suomen Urheiluliiton journalistipalkinto 2011, Aamulehden journalistipalkinto 2016 ja Jääkiekkojournalistien elämäntyöpalkinto 2018.
Muuta: kirjoittanut keihäsvalmentaja Kari Ihalaisen elämäkerran ”Keihäscowboy Kari Ihalainen – Menestyksen kummisetä ” vuonna 2013.

Jarmo Männistö Elämäntyö-palkinto 2018

Jarmo Männistö Elämäntyö-palkinto 2018

Elämäntyö-palkinto ja Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiön Kultainen Kiekko -stipendi 300 € (palkintoa jakamassa: Tuomo Huhtanen, asiamies, Kaihari-säätiö, Esa Maaranen, pj., TaUK)

Jarmo Männistö

Toimi Tapparan huoltajana vuosina 1968-1980 ja 1986-2016. Yhteensä 42 pelikautta ja yli 2 300 ottelua.
Saavutuksina 8 SM-kultaa, 8 SM-hopeaa ja 3 SM-pronssia.

Elina Gustafsson Tampereen Vuoden Urheilija 2018

Elina Gustafsson Tampereen Vuoden Urheilija 2018

Tampereen Urheilutoimittajien Kerhon äänestyksen kolme parasta

Tampereen Vuoden Urheilija 2018 (palkintoa jakamassa: Hannu Routamaa, pj., Kaihari-säätiön, Anssi Häikiö, pankinjohtaja, OP Tampere, Esa Maaranen, pj. TaUK)

  1. Elina Gustafsson, Tampereen Voimailuseura, voitti nyrkkeilyn EM-kultaa sarjassa 69 kiloa.). Kauppaneuvos Kalle Kaiharin lahjoittama Hopeamalja-kiertopalkinto, OP Tampereen stipendi 1.000 €

(Palkinnon vastaanottaa Elina Gustafsson)

  1. Classicin miesten salibandyjoukkue, voitti Suomen mestaruuden kolmannen kerran peräkkäin. OP Tampereen stipendi 500 €

(Palkinnon vastaanottaa seuran puheenjohtaja Hannu Granroth. )

  1. Kooveen miesten suunnistusjoukkue, joukkue voitti perinteisen Jukolan viestin. Oli vuosi sitten toinen ja voitti Jukolan viestin myös 2016. OP Tampereen stipendi 300 €

Kaihari-säätiön palkitsi 36 urheilijaa ja kaksi valmentajaa 23 eri seurasta

Kaihari-säätiön palkitsi 36 urheilijaa ja kaksi valmentajaa 23 eri seurasta


Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiön palkitsi tammikuun 22. päivänä yhteensä 36 nuorta pirkanmaalaista urheilijalupausta ja kaksi nuorisovalmentajaa Kultainen Kiekko -stipendeillä, jotka jakoivat Kaihari-säätiön hallituksen urheilijalegenda Raimo ”Raipe” Helminen apunaan säätiön asiamies Tuomo Huhtanen.

Vuonna 1976 alkanut perinne toteutui nyt jo 44. kerran. Stipendien saajat edustivat 23 eri seuraa ja 15 eri urheilulajia.

Ravintola Ziberiassa Aamulehden isännöimänä järjestetyn juhlavan tilaisuuden avasivat päätoimittaja Jussi Tuulensuu ja Kaihari-säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Routamaa. Molemmat kannustivat stipendinsaajia kohti uusia saavutuksia. Routamaa kertoi myös syyskuussa järjestettävästä kauppaneuvos Kalle Kaiharin syntymän 120-vuotisjuhlasta.

Hämeen Liikunnan ja Urheilun (HLU) aluejohtaja Ari Koskinen toi omassa puheenvuorossaan esiin säätiön tärkeän roolin urheilun ja erityisesti nuorten lahjakkuuksien tukemisessa. Hän myös muistutti läsnäolijoita Hämeen Urheilugaalasta, joka järjestetään tulevana perjantaina uusissa puitteissa Solo Sokos Hotelli Tornin Paja Kongressikeskuksessa.

Stipendienjakotilaisuudessa esiteltiin lisäksi Kaihari-säätiön vuonna 2016 perustaman Kultainen Kiekko -poolin yrityskumppanit Aamulehti, Decens, Event Management Group, Geniem, Gredi, Kiinteistömaailma Ratina, Niemi Palvelut ja OP Tampere sekä HLU ja Tampereen kaupunki. Poolikumppanit nostavat yhteistyössä Kaihari-säätiön kanssa urheilun arvoa ja arvostusta stipendeillä ja muilla tukitoimilla.